Tahdon.

kuva täältä

Tämän enempää politiikkaa ei tästä blogista tule ikinä löytymään, sen lupaan.

Back to basics

Dynamiikka alkaa palailla herran ja minun välille samalle tasolle kuin ennen kesällä tullutta taukoa. Ja tästä minä olen erittäin kiitollinen. Nykyisellään minulle parisuhde ilman valta-asetelmaa olisi sula mahdottomuus. Tältä tieltä ei ole paluuta eikä vanilja ole maku.

Flunssa-aalto saavutti minutkin, ja pyytämättä sain vapaapäivän sessioinnista. Meillä on yleisesti käytössä "vapari", jolloin jompi kumpi niin halutessaan etukäteen ilmoittaa halustaan olla ilman leikkiä. Minun oikeuksiani vapariin on hiukan kiristetty, vain sairaus tai erittäin hyvät perustelut voivat vapauttaa nartun toimista. Normaalisti D/s on aina arjessa läsnä, vähintään katseissa ja pienissä eleissä. Tarjoilen ruuan pöytään, saunoessa herra peseytyy aina ensin, kannan  pieniä ostoksia, helpotan hänen elämäänsä pienillä teoilla pitkin päivää. Emme noudata orjallisesti käyttätymissääntöjä, tavat tulevat yhteisestä halusta ja luonnollisesti, painostamatta.
Koska dynamiikka.

Tukkoisesta nenästä huolimatta olin hiukan harmissani herran myötämielisyydestä, en nyt niin kipeäksi itseäni kokenut... Siinä missä vapaapäivä olisi joitakin viikkoja sitten ollut suuri helpotus, tuntui se nyt lähes rangaistukselta. Olin kuluneen viikon taas haaveillut läheisyydestä ja kivusta, keskustelujen pohjalta osasin odottaa nöyryytystä, häpäisyä jonkinasteista. Luonnollisesti toiveiden kaatuminen harmittaa. Ihan vähän vain tällä kertaa, terveys aina ennen kaikkea, tai näin ainakin yritin itselleni järkeillä. Aistin kuitenkin herran olemuksesta, jotta jotain on mielessä minun olemiseni varalle. En erityisemmin odottanut mitään toimintaa, ilta joka tapauksessa eteni leffaa katsoen kainalokkain, seuraavaa päivää rauhassa suunnitellen. Leppoisissa tunnelmissa halaillen ja kosketuksia tankaten.

Kunnes kävimme nukkumaan.
Käperryin tapani mukaan herran kainaloon , toivotin hyvää yötä ja valmistauduin unten maille. Mutta herralla olikin muuta mielessä. Hän tarttui tukastani kiinni, pyöräytti minut ympäri ja painoi pääni jalkojensa väliin ja kalun syvälle suuhuni. Sain tyynyä pääni alle, lämpimän silityksen ja hiljaisen kehotuksen käydä paikoilleni nukkumaan. "Nyt on kyrvänimijä omalla paikallaan..."

Suu täynnä kalua, nenä vuotavana oli hankaluuksia löytää hyvä asento, tapa hengittää luontevasti. Kun sain kaiken sujumaan, rentouduin täysin. Hyvänolontunne valtasi mieleni ja kehoni. Pimeässä, lämpimästi peiton alla, kuola suupielestä valuen olin tyytyväinen elämääni ja itseeni. Rauhaisa ja onnellinen. Onnen kyynel kihosi silmääni ja vapisin.
Hetken kuluttua herra painoi minut vielä alemmaksi, ohjasi jalallaan sängyn päätyyn poikittain. Hänen jalkansa kaulallani ja kasvoillani, toinen kätteni hyväiltävänä, hengitin aluksi kiivaasti vahvasti kiihottuen, kunnes lopulta rauhoituin ja lähes nukahdin. Turvalliseen paikkaan hänen lähelleen. Harmikseni en kuitenkaan saanut jäädä jalkopäähän nukkumaan, jonkin ajan kuluttua minut vedettiin takaisin kainaloon. Lämmin hengitys niskassani, voimakas käsi ympärilläni nukahdin levollisena, täysin tyytyväisenä. 

En ole koskaan...

Peikolta ja blondilta lainattu haaste olikin aika haastava. Niihin listoihin verrattuna olin näköjään montaa asiaa jo tehnytkin, mutta mitä en ikinä olisi tehnyt mutta kuitenkin houkuttaisi, tuotti enemmän päänvaivaa. On monta asiaa, mitä en ole koskaan tehnyt enkä haluaisikaan, toteutettavia haaveita saakin sitten vähän kaivella.
Tämähän paljastaa itsestä aika paljon, huomaan miettiväni...
Mutta yritetään innolla.

1.) En ole koskaan ollut naisen kanssa intiimisti.
En romanttisesti, enkä vähän enemmän pervosti ja tämä on huutava vääryys.
2.) En ole koskaan katsonut vierestä, kun joku muu harrastaa seksiä.
Haaveissani olen polvillani, paikoillani, alasti, saamatta lupaa koskemiseen.
3.) En ole koskaan saanut kultaista suihkua.
Ei kaivanne selittelyä?
4.) En ole koskaan leikkinyt kenenkään muun miehen kuin herran kanssa.
Ja tämä tila saakin pysyä tälläisenä. :)
5.) En ole koskaan ollut julkisesti alasti.
Houkuttaisi suuresti olla väkijoukon katseltavana...
6.) En ole koskaan nuollut herran spermaa toisen iholta.
Oih, jos joskus.

Vuorokautta myöhemmin jatkoin listaa.

7.) Minua ei ole koskaan fistattu.
8.) Minua ei ole koskaan neulattu.
Kumpikaan ei kyllä erityisemmin kiinnostakaan.

9.) En ole koskaan lauennut julkisella paikalla.
Yritystä siihen on kyllä ollut erinäisten vimpaimien kautta, ei vaan ole vielä onnistunut.
10.) Parisuhteessa en ole koskaan kieltäytynyt seksistä.



Vitoseen jälkilisäyksenä; tottakai olen ollut julkisesti alasti, uimahalleissa ja pukuhuoneissa! Toisinaan katkeaa järkevä ajatus, kun suoraan kääntää pervoksi.

Self Control

Pari iltaa sitten, yksin kotona väsyneenä hairahdin. Rikoin itsestään selvää sääntöä ajattelematta seurauksia. Kuukausiin en ole edes ajatellut asiaa ja nyt tilaisuus teki varkaan. Uhmakas ilkikurisuus mielessäni etsin sen kummemmin valikoimatta jotain pornoa ja runkkasin nopeasti, varovasti, hätäisesti ja hiukan häpeillen. Häpeily tuli säännön rikkomisesta, uhmakkuus sai tekemään sen kuitenkin ja ilkikurisuuttani luulin pitäväni salaisuuden.

Kuukausi ilman oli tehnyt tehtävänsä, kiihotuin jo pelkästä ajatuksesta ja itse toimitus kesti noin 18 sekuntia. Fyysisesti laukesin sormilleni mutta ilman lupaa, orgasmi oli mauton, tunnoton, epäonnistunut. Olo oli tyhjä ja pettynyt. Ja samantien, mitään miettimättä tunnustin kaiken herralle. Koska ilman lupaa en saa laueta. Sopersin puhelimessa olevani kuitenkin iloinen koska haluja on tarvinnut herätellä paljon ja nyt se tuli ihan itsestään ja kuitenkaan en ihan oikeasti lauennut ja lopetin melkein ajoissa ja panettaa edelleen ja huono mieli jäi ja anteeksi. Ei tule toistumaan. Puhelimen toisessa päässä hädälleni naureskeltiin lempeästi ihmetellen mitä mulle pitäisi nyt sitten tehdä. Luonnollisesti rangaistus luvattiin, valitettavasti miten ja milloin on vielä harkinnassa.

Myöhemmin kainalossa kerroin olevani hyvin tyytyväinen nykyiseen päätökseen, siihen että saan olla ilman orgasmia. Olen valtavan kiihottunut valtaosan hereilläoloajastani, ei häiritsevissä määrin, vain juuri sopivasti. Kun en saa tyydyttää itseäni, herran valta tuntuu läsnäolevalta koko ajan. Minun haluni eivät ole enää omiani, kaikki on häntä varten. Olen kiitollinen kiihkostani, haluni palvella kasvaa jokaisen päivän myötä. Himoitsen häntä taukoamatta, sillä tiedän saavani helpotuksen vain hänen kauttaan, hänen luvallaan. Jännite väliltämme ei katoa hetkeksikään, minun ollessani erittäin tietoinen siitä etten tule laukeamaan pitkään aikaan.

Orgasmi purkaa jännitteen ja kun en laukea, jännitekään ei katoa. Pysyn oikeanlaisessa mielentilassa ilman houkutteluja. Olen aina valmis ja aina halukas. Miten vain herrani haluaa.

Monesti matka on päämäärää tärkeämpi aivan kuten tässäkin. Hyväilyt lähelle orgasmia, niin lähelle että luulee laukeavansa ja kuitenkaan ei saa, silloin vallasta luopumisen tunne on huikaisevaa. Kiihottuminen äärirajoille ja yli, on mitä miellyttävin olotila kaiken oman ohjauksen kadotessa. Kun tiedän etten saa lupaa, ei painetta laukeamiseen synny ja näin ollen huipulle kiipeäminen on äärettömän helppoa. Taannoin sain luvan nousta herran päälle valmiina ratsastamaan,  mutten saanut kalua sisääni edes pyytämällä. Kerjäsin ja anoin. Vain hiukan häpyhuulia kiusaten, ihania asioita korvaani kuiskaten herra pidätteli minua paikoillani ja olin tulla hulluksi himosta. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen sain liikkua lähellä kovana seisovaa kalua, hyväillä värisevällä vartalollani toisen kiihkoa. Mutta vain hitaasti leikitellen, varovasti kosketellen, härnäten kiimaani. Upoten taas hänen katseeseensa, tunsin vain kosteuteni, himoni, haluni tulla täytetyksi, käytetyksi. Vinguin epätoivoani, huokailin tarvettani. Kun sitten vihdoin sain, olin laueta jo ennenkuin jumalainen kalu oli kokonaan sisälläni. Tiukasti hengitellen pidättelin vain vaivoin orgasmin loitolla tehdäkseni saman heti uudelleen. Ja uudelleen ja uudelleen, kunnes en enää jaksanut ja oli herran aika saada täyttymyksensä.

Jälkeenpäin kiittelin herraa vuolaasti, suutelin ja hyväilin onnellisena siitä tiedosta, että tämä matka on yhteinen valinta kaikkine ylä- ja alamäkineen.

Love and other pursuits

Päivälleen vuosi sitten olen kirjoittanut herralle ensimmäisestä bilepiiskauksesta. Alla katkelma kirjeestä.

...Ei sovi yhteen arkiminän kanssa tälläinen puuhailu, leikkiminen naisen kanssa. Se on sellainen hauska, hiukan utuinen mielikuva tai ehkä tunne jopa enemmän, mikä jäi päällimmäiseksi mieleen. En tiedä osaisinko selittää, miten irralliselta kokemukselta bilepiiskaus tuntuu näin jälkikäteen. Vähän kuin sitä ei olisi tapahtunut oikeasti, vaikka tiedän sen tehneeni yhdessä sun kanssa. Värähdyttää aina kun sen muistan, itsekseni hymyilen... Meidän välinen leikki on jo niin arkipäiväistä tavallaan, ainakin joka kertaan kuuluvaa etten osaa mieltää siinä olevan yhtään mitään erikoista. Siksi nainen osallisena tuntuu, noh, varmaan ihan fantasialta. Ja oli se vahvasti sellaista, mistä haluan ehdottomasti uusinnan...

Tästä aasinsillasta pääsemme eteenpäin tähän syksyyn, kuinka toisenlaisissa olotiloissa onkaan nyt kuljettu. Viime vuonna kaikki oli uutta ja ihmeellistä, janosin kokemuksia, halusin kaikkea ja uteliaasti moniin asioihin tutustuin. Työt suoritin näin jälkikäteen arvioituna ihan vasemmalla kädellä, koko muu elämä oli niin hiton paljon kiinnostavampaa. Päässä pyöri yötä päivää kiihkeitä fantasioita, hymyn huulille ja punan poskille nostattavia muistikuvia sessioista, ajatus karkaili jatkuvasti menneeseen tai tulevaan. Olin kuitenkin samalla erittäin tyyni ja rauhassa parisuhteessani, en enää etsinyt muuta.

Kiihkeät, pitkäkestoiset sessiot ovat jääneet tänä syksynä vähemmälle ja ne muutamat kerrat ovat sujuneet hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Tilalle on kuitenkin tullut ihana arki, jota saan jakaa mitä upeimman miehen kanssa. Edelleen eri osoitteissa, mutta vahvasti yhdessä. Rauhaisuus jatkuu edellisvuoteen verrattaen samanlaisena, tunteet herraa kohtaan ovat vain vahvemmat ja selvemmät kuin koskaan ennen ja olen hävyttömän onnellinen. Nauran enemmän, iloitsen enemmän. Olen kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja ennenkaikkea muista ihmisistä enemmän kuin vuosiin. Maailma on ihmeellinen paikka ja minä uskallan. Rakastan vahvasti.

Vaikka turhaudunkin toisinaan D/s- dynamiikan vähäiseen läsnäoloon, en vaihtaisi päivääkään pois. Omat huonot tuntemukset ovat vahvistaneet kuitenkin halua pysyä juuri tässä suhteessa, alistuin tai en. Se on toissijaista toimivassa suhteessa, jonka perustukset on valettu rehellisyydelle ja kunnioitukselle. Vaikka takana onkin vaihe, jossa elin ja hengitin kinkyä, ei sen tarvitse olla kaikki kaikessa. Ja pitkällisen itsetutkiskelun jälkeen sain aikaiseksi sisäisen rauhan, jossa pystyn sopeutumaan tähän elämän vaiheeseen, hyväksyen tietynlaisen matalalennon osaksi minua ja meitä. En ole mistään luopumassa, ainoastaan saamassa uudenlaista kokemusta tilalle. Tulen ottamaan tämän kaiken vastaan uteliaisuudella ja nauttimaan siitä jokaisella solullani.

Toivon silti, että ensi vuonna saisin uusinnan yllämainitusta leikkihetkestä. 
Haaveilla täytyy kuitenkin aina.