sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Orgasmeista

Laukean aina vasta luvan saatuani. Nousen lähelle orgasmia hokemalla mantraani "kohta, ihan kohta, saisinko?, NYT!" Joskus en saa lupaa, toisinaan herra antaa luvan etukäteen. Sääntö luotiin, jotta oppisin hallitsemaan orgasmini. Ehdottoman kiellettyä minun on laueta yksin, siitä säännöstä ei neuvotella eikä sitä kyseenalaisteta. Kuitenkin herran läsnäollessa lupasääntöön on olemassa poikkeuksia. 

Muutama hetki taaksepäin, sain piiskauksen. Sellaisen kunnollisen, josta katkeaa muistin filminauha kokonaan, josta jää vain huohottava narttu jäljelle. En pysty kertomaan miten piiskattiin, saati millä välineellä, sen muistan että herra löi kovempaa kuin yleensä. Rajun piiskauksen jälkeen konttasin herran jalkojen väliin pää reidelle lepäämään ja hitto vieköön, laukesin! Siinä ihan itsestään, ilman mitään kosketusta, lattialla polvillani minä tulin. Ja tulin makeasti. Silmissä pimeni, vapisin ja huohotin, kouristin ja kynsin ja laukesin. Tälläinen laukeaminen on niin ihmeellistä ja harvinaista herkkua ettei siihen enää päde sääntö.

Myöhemmin sain etukäteen luvan laueta. Mutta, kun tulet, piiskaan sua samalla. Juuri sillä kerralla en olisi halunnut laueta, en olisi jaksanut yrittää, mutta lupaus yhtäaikaisesta piiskauksesta nosti kierrokset kattoon saman tien eikä mennyt kauaakaan, kun aloitin mantrani. Upposin syvälle herran katseeseen, pää tyhjänä ajatuksista, napakoiden iskujen raidottaessa peppuani, ratsastin ja  laukesin lujaa. Jokainen piiskan sivallus orgasmin aikana lisäsi tuntemusta, säkenöi salamoina pitkin kehoani, pitkitti nautintoa kunnes rojahdin uupuneena herran käsivarsille.

Joskus en saa lupaa laisinkaan, en saa sitä pitkään aikaan. Nartun orkut eivät ole niin tärkeitä, että tarvitsisi aina laueta. Pysyn kiimaisena, halukkaana, valmiina herran kosketukselle. Kiusaaminen monta kertaa lähelle orgasmia on jumalaista. Itse runkattuna, herran pantavana, välineillä tai ilman, kaikin tavoin on mahtavaa. Jokainen kosketus on edellistä tunteikkaampi, voimakkaampi. Aina uudelleen aivan lähelle huippua, jolloin ajoissa lopettaminen kysyy paljon tahtoa ja halua noudattaa herran käskyä, juuri silloin onnistuminen on erityisen tyydyttävää. Lopulta, viimeisillä voimillani, toiveesta ja turhautumisesta silmät lähes kyynelissä anelen taas lupaa. Ei vielä, et saa on yhtä aikaa suuri pettymys ja suuri helpotus. Kaikki se odotus annetaan lähelle ja viedään pois. Jokaisesta kiellosta nöyrryn aina enemmän, muistan kenelle kuulun. Pää pehmenee ihanasti, en muista enää jännittää mitään, tunnen vain himoni ja näen vain herrani. Tiedän paikkani.

Entisenä orgasmiongelmaisena sääntö on helpottanut laukeamista. Entisen elämän parisuhteissakin mottonani oli "omin käsin onneen", enkä edes tajunnut kaivata orgasmia seksissä. En ennen herraani. Hän on jaksanut ihailtavan määrätietoisesti ja pitkäkestoisesti keskittyä minun oloni helpottamiseen, nauttimiseen koska yhteinen nautinto on aina enemmän. Ilman painetta laukeamisesta, niin että joku muu päättää milloin saan laueta, pystyn nauttimaan tuntemuksista ihan eri tavalla. Ei tarvitse jännittää mistään, annan vain mennä. Kun sitten saan luvan, olen jo niin lähellä ja valmis etten enää muista välittää mistään muusta kuin laukeamisesta. Ja tulen. Hyvänä päivänä melkein tulen toisenkin kerran. Ja haluan kohta lisää. Ja lisää. Himoitsen herraani, vain yksi katse häneltä riittää saamaan minut valuvan märäksi odottamaan lupaa, toivomaan ja kaipaamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti